-Muistamalla ystävää autat meitä auttamaan-


ETUSIVU

LISÄÄ MEISTÄ

HISTORIAA

LAHJOITUKSEMME

ALBUMI

AJANKOHTAISTA

OTA YHTEYTTÄ














KONVEHTIEN YLEISTÄ HISTORIAA

Suomessa vanhin tieto konvehdeista on vuodelta 1498. Aluksi konvehdit valmistettiin purupihkasta, myöhemmin hunajasta, mantelista ja mausteista. Apteekkarit valmistivat myös lääkekonvehteja. 1500-luvun puolivälissä myös Turun linnassa valmistettiin konvehteja. Saksalainen apteekkari Mathias Erbach ja hänen edeltäjänsä Kustaa Vaasan henkilääkäri ja apteekkari Johann Copp valmistivat sekä juhla- että lääkekonvehteja. Juuri Turun linnan apteekkarit valmistivat konvehdit, jotka Juhana III pyysi lähettämään isänsä kuningas Kustaa Vaasan hautajaisiin v. 1560. 1500–1700 välisenä aikana vain aateliset ja kuninkaalliset käyttivät konvehteja. Vasta vuonna 1791 ilmoitettiin, että muutkin kuin ylhäissäätyiset saivat ostaa niitä.
Ajan myötä itse konvehti jäi herkkuna tai lääkkeenä toisarvoiseksi ja konvehdin näyttävyys tuli pääasiaksi. Koristeet myötäilivät eri tyylikausia ja sisusta menetti sekä maun että nautintomerkityksensä. Koska alun perin konvehti kuitenkin oli makeinen, joissain pohjoismaissa kutsutaan nykyään suklaamakeisia virheellisesti konvehdeiksi. Konvehdista tuli muisto tärkeistä juhlista, joita elämän varrelle sattui. Niitä löytyi usein isoäidin ylimmästä piironginlaatikosta tai koko suvun konvehdit saattoi olla koottu laatikkomaiseksi tauluksi. Litteät tai pyöreät papereilla päällystetyt konvehdit koristeltiin joko yksinkertaisin kiiltokuvin tai toinen toistaan ylellisimmin pitsi-, tylli- ja moiré -päällystein sekä erilaisin tilaisuutta symbolisoivin tunnuksin. Pitsi- ja tylliunelmat rusetteineen ja silkkikukkineen olivat tärkeitä. Konvehtien mittasuhteet on määritelty tarkkaan saksalaisessa konvehtikollegiossa. Siinä selitetään tarkasti muun muassa rusettien mallit, nauhojen leveydet ja pohjien taitokset.
Mietelauseet eli deviisit kuuluivat kaikkiin konvehteihin. Kauan olivat käytössä ranskalaiset ja saksalaiset mietelauseet, Ranskasta ja Saksastahan muutkin koristeaiheet olivat peräisin. Myös ruotsalaisia deviisejä oli runsaasti. Suomessa mietelauseet olivat etupäässä kansanrunoilijoiden tekemiä.





HÄÄKONVEHTIEN HISTORIAA

Morsiuspari oli obligatorinen koriste, jos oli taloudelliset mahdollisuudet sellainen hankkia. Pesäänsä vartioiva kyyhkyspari oli yhtä tärkeä tunnuskuva. Myrttikruunu oli onnea tuottava symboli. Kodin onnea oli toivottamassa tonttu-ukko lyhteiden keskellä, kuuluihan tonttu pohjoismaiseen kansanuskomukseen. Hääkonvehtien tavallisia symboleja olivat myös onnen kirja, saapaspari, purjevene, auringonvarjo, kodin pienoismalli, kottikärryt, Amor, Rafaellon enkelikuva, sormukset, ankkuri, sydän ja neliapila. Konvehteihin kuuluivat myös tilaisuutta varten sepitetyt mietelauseet. Konvehtitarjottimen keskellä oli symbolina morsiuspari.